Persikkapitsaa

Olettaisin, että yleensä pitsanteossa on tapana saada vaihtelua kokeilemalla erilaisia täytevaihtoehtoja sen luottopohjan päälle. Näin ei kuitenkaan ole meillä. Meillä kokeillaa erilaisia pohjavaihtoehtoja, ja täytteen pysyvät pitkälti samoina, variaatiot koskevat korkeintaan yhtä täytettä noin viiden täytteen kokonaisuudesta.

Tällä kertaa pohja tehtiin durumvehnäpussin ohjeen suhteiden mukaan, mutta durumvehnät korvattiin osittain ruis- ja kauraleseillä sekä ruisjauhoilla. Durumia tuli lopulta ehkä 1/3 alkuperäisen ohjeen määrästä. Päätin myös pellille painelun sijasta kaulita taikinasta kaksi pellillistä ohutta pohjaa. Taisi olla ihan hyvä idea, pohja oli lopulta nimittäin melko pehmeä, mutta sitkoa oli sen verran, ettei se murentunut ollenkaan, vaan lopputulos oli mitä mainioin.

Täytteinä oli tällä kertaa basilikatomaattikastikkeen ja emmental-mozzarellajuustoraasteen välissä salamisuikaleita, tonnikalaa, valkosipuli-yrttikatkarapuja, avokadoa, persikkaa (kuorineen) ja tuoreita herkkusieniä. Lisäksi heitin juuston alle hieman chiliä myllystä. Oliiveja oli tarkoitus laittaa, mutta unohdin.

Muutamat ovat etenkin persikan kohdalla hämmästelleet, mutta kannattaa kokeilla eikä antaa ennakkoluuloille valtaa! Etenkin, jos on tottunut käyttämään ananasta, persikka nimittäin korvaa sen mainiosti. Myös avokado sopii mainiosti, vaikka kuumentaessa sen pitäisi tuottaa makua pilaavia yhdisteitä. Ainakaan minä tai pitsansyöjävieraani emme ole havainneet minkäänlaista vikaa maussa, päinvastoin. Pehmeä koostumus myös tasapainottaa pitsaa.

Erittäin hyvää, 5/5.