Siltä se alkaa pikkuhiljaa jo näyttää. Tosin kun ikkunasta vilkaisee, näkee vain likaista lunta ja kosteaa harmautta. Mutta ei kai sitä kevättä auringolla mitata kuitenkaan. Pääasia, että on lämpötilat kohoaa ja lumi ja jää sulavat hiljakseen. Meidän pihalla näkyy jo kunnon läntit ruohoakin!
Kevääseen liittyy myös henkiset hommat, eli alkaa vireystaso nousta ja kodin siivottomuus häiritä yhä vain enemmän. Sinänsä ihan hyvä homma, koska viikonloppuna tulee sukulaisia juhlimaan 5-vuotissynttäreitä. Semmonen mukava keväinen pesänrakennusvietti on myös päällä, uudet huonekalut, tekstiilit ja kasvit houkuttelis.
5-vuotisneuvolassa terveydenhoitaja uteli, että aiotaanko vielä pitkään asua tässä. Asutaan siis opiskelija-asunnossa, ja neuvolassa th määräytyy osoitteen mukaan. Vähän haikeana oli todettava, että kyllä tässä nyt asutaan niin kauan kuin vain jompikumpi meistä jatkaa opintoja. Mullahan valmistuminen painaa päälle nyt kevään aikana, mutta avomies aloitti vasta viime syksynä jatko-opinnot. Viimeinen neuvolakin saadaan siis samalle terveydenhoitajalle.
Niin, miksi tämä sitten on haikeaa? No, alkaa pesänrakennusvietit olla semmoisia, että pitäisi saada maalata ja valita sellaisia listoja ja kaappeja joista itse tykkään. Tässä asunnossa sellainen ei missään tapauksessa kannata, ja joudun siis kituttamaan valkoisen ympäröimänä vielä ainakin sen vuoden verran. Eipä sillä, taloudellisestihan tämä on toki hyvä ratkaisu tällä hetkellä, kun voi rauhassa opiskella eikä tarvitse huolehtia millä saisi asuntolainan maksetuksi jos ei töitä olekaan.
Palataanpa kevätsäähän. Vaikka Suomessa onkin nyt harmaata ja märkää ja ikävää, niin edessäpäin siintää jo Tukholman kevät! Lähden nimittäin ensi viikon sunnuntaina risteilemään, neljäntenä vuonna peräkkäin. Taitaakin olla viimeinen kerta, on nimittäin opiskeluporukalla toteutettu tätä risteilyä, ja ne opinnothan nyt loppuvat.
Keväinen Tukholma on luultavasti parasta, mitä on. Tässä välissä koputetaan puuta ja todetaan, että kolmena edellisenä vuonna risteilyn aikaan Tukholmassa on ollut lämmin ja paistanut aurinko koko päivän. Tätä toki odotetaan tältäkin vuodelta.
keskiviikko 6. huhtikuuta 2011
torstai 31. maaliskuuta 2011
Suosituksia / maaliskuu
Vielä ehtii suositella maaliskuun puolesta! Oon ollut hävyttömän huono kirjoittamaan mitään, mutta tuntuu, että tapahtuu koko ajan niin paljon, ettei siitä ehdi tai jaksa edes kirjoittaa. Enkä kirjoita nytkään, vaan keskityn suosituksiin, eli:
Arla Apetina snack, oliivi+valkosipuli
"Sisältää suosittua tanskalaista välimerellistä juustoa". Niin, eli siis vanha kunnon fetasnack. Oon rakastanut tätä siitä saakka, kun tää ensimmäisen kerran saapui kauppaan ja päätyi ostoskoriini. Mutta etenkin nyt viimeisen parin viikon ajan oon himoinnut tätä niin paljon, että oon tainnut syödä kolme pakettia kahden viikon sisään. Ja tekis taas mieli (vaikka viimeksi eilen söin)!
Muutkin makuvaihtoehdot on hyviä, mutta oliivi+valkosipuli on ehdottomasti paras. Täydellistä!
Piimä
Oon juonut hulluna piimää viime aikoina, töissä menee helposti litra päivän aikana. Oon ilmeisesti vähän tiedostamattakin korvannut teen piimällä. Tee ei nimittäin viimeaikoina ole oikein maistunut, mikä on hyvin hyvin outoa. Join kuitenkin aiemmin helposti 1,5 litraakin teetä päivässä.
Suosin yleensä luomua kun se vain on mahdollista, mutta piimän kohdalla oon pitäytynyt 1% Gefiluksessa, kun se vaan maistuu niin paljon paremmalta kuin rasvaton luomupiimä, joka tuntuu olevan ainoa luomuvaihtoehto.
Apulanta: Aivan kuin kaikki muutkin
Sattumalta katsoin Teemalta Kosketuksessa-ohjelmaa, jossa Apulanta soitti piisejä lähinnä Aivan kuin kaikki muutkin- ja Plastik-albumeilta. Siinä sitten silmät kiinni köllöttelin sohvalla ja palasin nuoruuteen :D Fiilis oli ihan mainio, ja viime vuosina kertynyt antipatia bändiä kohtaan katosi lähes kokonaan. Tämän seurauksena oli pakko kaivaa kaapista tuo levykin esiin ja päästä kuuntelemaan, aijai!
Ruotsin miljonääriäidit
Jos ei ole ekaa kautta katsonut Liviltä (kuten itse tein), niin se pyörii nyt Nelosella. Livillä taas pyörii sarjan toinen kausi, jota itse seuraan. Ehdoton suosikkirouvani on Maria Montazami, joka onneksi jatkaa myös toisella kaudella! Se vaan on niin symppis.
En normaalisti harrasta erityisemmin tosi-tv-hommia enkä etenkään tämmösiä hömppäjuttuja, mutta tuossa sarjassa on jotain, minkä takia kyllä liimaudun tunniksi viikossa sohvalle. Jostain syystä avomies paheksuu...
Mauri Kunnas: Koirien Kalevala
Kalevalanpäivästä saakka lähes toistuvana iltasatukirjana on ollut Koirien Kalevala, joka on innoittanut naperon leikkimään Lemminkäistä ("äiti, tuo sotisopani, lähden Pohjolaan!"). Hyvin kirjoitettu ja mainiosti Kalevalaa mukailevaa kirjaa jaksaa lukeakin päivästä toiseen, samaa ei todellakaan voi sanoa monesta kuvakirjasta.
Arla Apetina snack, oliivi+valkosipuli
"Sisältää suosittua tanskalaista välimerellistä juustoa". Niin, eli siis vanha kunnon fetasnack. Oon rakastanut tätä siitä saakka, kun tää ensimmäisen kerran saapui kauppaan ja päätyi ostoskoriini. Mutta etenkin nyt viimeisen parin viikon ajan oon himoinnut tätä niin paljon, että oon tainnut syödä kolme pakettia kahden viikon sisään. Ja tekis taas mieli (vaikka viimeksi eilen söin)!
Muutkin makuvaihtoehdot on hyviä, mutta oliivi+valkosipuli on ehdottomasti paras. Täydellistä!
Piimä
Oon juonut hulluna piimää viime aikoina, töissä menee helposti litra päivän aikana. Oon ilmeisesti vähän tiedostamattakin korvannut teen piimällä. Tee ei nimittäin viimeaikoina ole oikein maistunut, mikä on hyvin hyvin outoa. Join kuitenkin aiemmin helposti 1,5 litraakin teetä päivässä.
Suosin yleensä luomua kun se vain on mahdollista, mutta piimän kohdalla oon pitäytynyt 1% Gefiluksessa, kun se vaan maistuu niin paljon paremmalta kuin rasvaton luomupiimä, joka tuntuu olevan ainoa luomuvaihtoehto.
Apulanta: Aivan kuin kaikki muutkin
Sattumalta katsoin Teemalta Kosketuksessa-ohjelmaa, jossa Apulanta soitti piisejä lähinnä Aivan kuin kaikki muutkin- ja Plastik-albumeilta. Siinä sitten silmät kiinni köllöttelin sohvalla ja palasin nuoruuteen :D Fiilis oli ihan mainio, ja viime vuosina kertynyt antipatia bändiä kohtaan katosi lähes kokonaan. Tämän seurauksena oli pakko kaivaa kaapista tuo levykin esiin ja päästä kuuntelemaan, aijai!
Ruotsin miljonääriäidit
Jos ei ole ekaa kautta katsonut Liviltä (kuten itse tein), niin se pyörii nyt Nelosella. Livillä taas pyörii sarjan toinen kausi, jota itse seuraan. Ehdoton suosikkirouvani on Maria Montazami, joka onneksi jatkaa myös toisella kaudella! Se vaan on niin symppis.
En normaalisti harrasta erityisemmin tosi-tv-hommia enkä etenkään tämmösiä hömppäjuttuja, mutta tuossa sarjassa on jotain, minkä takia kyllä liimaudun tunniksi viikossa sohvalle. Jostain syystä avomies paheksuu...
Mauri Kunnas: Koirien Kalevala
Kalevalanpäivästä saakka lähes toistuvana iltasatukirjana on ollut Koirien Kalevala, joka on innoittanut naperon leikkimään Lemminkäistä ("äiti, tuo sotisopani, lähden Pohjolaan!"). Hyvin kirjoitettu ja mainiosti Kalevalaa mukailevaa kirjaa jaksaa lukeakin päivästä toiseen, samaa ei todellakaan voi sanoa monesta kuvakirjasta.
lauantai 12. maaliskuuta 2011
Peace & Love
Elämässä on meneillään yllättävän pitkään kestänyt rauhan ja rakkauden vaihe. Kaikki tuntuu hyvältä ja ihanalta, stressi on edelleen minimaalista ja koko ajan hymyilyttää.
Edellisessä päivityksessä puhelin viikon tapahtumista ja tulevaisuuteen vaikuttavista seikoista. No, asiat ovat selvinneet ja tulevaisuus näyttää valoisalta!
Töissä oli eilen infopäivä uusille työntekijöille, eli istuimme koko päivän neukkarissa kuuntelemassa esityksiä firman eri toimialoista ja toiminnoista. Lisäksi firma tarjosi kahvit ja lounaan, ja saimme tervetulolahjaksi käyntikorttikotelon. Ilmeisesti munkin täytyy siis tilata käyntikortteja :D
Avomiehen kanssa vietetiin tiistai ja keskiviikko vapaalla käyden mm. kiertelemässä keskustassa ja syömässä nepalilaisessa ravintolassa (www.yetinepal.fi). Erityisen rentouttaviksi ja ihaniksi nuo päivät teki auringonpaiste, ihan mielettömän hyvä olo tuli kun pääsi ulos aurinkoon!
Tänään suunnataan Fillari- ja Kunto-messuille (on siellä kalastusta, metsästystä, retkeilyä ja hevosiakin), ja huomenna voisi vaikka sukuloida vähän. Mitään tarkempia aikatauluja tai sitovia suunnitelmia ei kuitenkaan ole, eli rauha&rakkaus jatkukoot!
Edellisessä päivityksessä puhelin viikon tapahtumista ja tulevaisuuteen vaikuttavista seikoista. No, asiat ovat selvinneet ja tulevaisuus näyttää valoisalta!
Töissä oli eilen infopäivä uusille työntekijöille, eli istuimme koko päivän neukkarissa kuuntelemassa esityksiä firman eri toimialoista ja toiminnoista. Lisäksi firma tarjosi kahvit ja lounaan, ja saimme tervetulolahjaksi käyntikorttikotelon. Ilmeisesti munkin täytyy siis tilata käyntikortteja :D
Avomiehen kanssa vietetiin tiistai ja keskiviikko vapaalla käyden mm. kiertelemässä keskustassa ja syömässä nepalilaisessa ravintolassa (www.yetinepal.fi). Erityisen rentouttaviksi ja ihaniksi nuo päivät teki auringonpaiste, ihan mielettömän hyvä olo tuli kun pääsi ulos aurinkoon!
Tänään suunnataan Fillari- ja Kunto-messuille (on siellä kalastusta, metsästystä, retkeilyä ja hevosiakin), ja huomenna voisi vaikka sukuloida vähän. Mitään tarkempia aikatauluja tai sitovia suunnitelmia ei kuitenkaan ole, eli rauha&rakkaus jatkukoot!
maanantai 7. maaliskuuta 2011
Maanantaikatsaus
Niin se aika on taas rientänyt. Tuntuu jollain tapaa oudolta, että kun on elämässä monta asiaa meneillään ja paljon muutoksia, niin aika tuntuu ihan oikeasti kuluvan todella nopeasti. Viikot vain vierähtävät ohi ja kuukaudetkin vaihtuvat. Seuraavan ymmärryksen tason toivon saavuttavani pian, jotta saisin mahdollisesti hoidettua kaikki korkeakoulusta valmistumiseen tarvittavat asiat ajoissa. Jossain syvällä alitajunnassa on pieni stressinpoikanen, joka kuitenkin jättää aika hyvin rauhaan ja härnää vain joskus unissa.
Tuntuu, että olen kirjoitellut lähinnä vain yleisistä tunnelmista ja sellaisesta kokonaisvaltaisesta elämänmenosta, mutta voisihan tässä antaa aikaa vähän pienemmänkin tason tarkastelulle.
Viikonloppuna ulkoilimme avomiehen kanssa runsaasti, kun aurinko jaksoi lämmittää ja oli muutenkin mukavaa. Lauantaina serkkuni tuli kyläilemään, vuokrattiin Crazy Heart ja ostettiin paljon irtokarkkeja. Leffailta täydentyi kantrimusiikin jälkeen kiinalaisella kung-fu-komedialla (Kung Fu Hustle) ja serkkukin jäi sohvalle nukkumaan.
Sunnuntaiaamuna paistoin aamiaiseksi bratwurstia, kananmunaa, tomaattia ja basilikaa, tuli yllättävän hyvää mömmöä. Loppupäivä sujuikin lähinnä urheilua katsellen ja torkkuen, eli aivan mainio sunnuntai!
Tällä viikolla on ohjelmassa kaksi hammaslääkärikäyntiä, töitä ja koulua. Odotan myös tietoja paristakin tulevaisuuteen vaikuttavista asioista, mutta tietojen saanti ei ole minun käsissäni, joten ei auta kuin kärsivällisesti odottaa. Ja vähän jännittää, tietysti.
Tuntuu, että olen kirjoitellut lähinnä vain yleisistä tunnelmista ja sellaisesta kokonaisvaltaisesta elämänmenosta, mutta voisihan tässä antaa aikaa vähän pienemmänkin tason tarkastelulle.
Viikonloppuna ulkoilimme avomiehen kanssa runsaasti, kun aurinko jaksoi lämmittää ja oli muutenkin mukavaa. Lauantaina serkkuni tuli kyläilemään, vuokrattiin Crazy Heart ja ostettiin paljon irtokarkkeja. Leffailta täydentyi kantrimusiikin jälkeen kiinalaisella kung-fu-komedialla (Kung Fu Hustle) ja serkkukin jäi sohvalle nukkumaan.
Sunnuntaiaamuna paistoin aamiaiseksi bratwurstia, kananmunaa, tomaattia ja basilikaa, tuli yllättävän hyvää mömmöä. Loppupäivä sujuikin lähinnä urheilua katsellen ja torkkuen, eli aivan mainio sunnuntai!
Tällä viikolla on ohjelmassa kaksi hammaslääkärikäyntiä, töitä ja koulua. Odotan myös tietoja paristakin tulevaisuuteen vaikuttavista asioista, mutta tietojen saanti ei ole minun käsissäni, joten ei auta kuin kärsivällisesti odottaa. Ja vähän jännittää, tietysti.
lauantai 19. helmikuuta 2011
Töistä
Viimeaikojen suurin muutos elämässäni on ollut siirtyminen työelämään. Aloitin helmikuun alkupuolella ensimmäisessä "oikeassa" työpaikassani.
Olen toki aiemminkin ollut töissä, ennen opiskeluja olin pari vuotta siivoojana ja opintojen aikana olin kolmena kesänä töissä kaupungilla. Mutta nyt minulla on työ, johon tarvitaan koulutus ja jossa nimikkeeseeni ei kuulu sana "harjoittelija" eikä työsuhde ole määräaikainen.
Teen töitä osa-aikaisesti, eli 2-3 päivää viikossa. Tämä sopii minulle mainiosti, sillä opintoja on vielä jäljellä kuitenkin jonkun verran. Toimin projektiassistenttina, joten töiden määrään vaikuttaa pitkälti projektien määrä ja aikataulut. Tällä hetkellä töitä ja projekteja riittää hyvin, eikä ainakaan kevään aikana ole näkyvissä vähenemistä.
Töissä on mahtavaa. Saan todella seurata projektien kulkua ja organisaation toimintaa, ja antaa todellisen panokseni työhön. Työyhteisö on mukava ja olen ensimmäisestä päivästä alkaen tuntenut itseni tervetulleeksi.
On upeaa huomata osaavansa todella jotakin ja samalla ymmärtää olevansa ehdottomasti oikealla alalla. Mahtavaa!
Olen toki aiemminkin ollut töissä, ennen opiskeluja olin pari vuotta siivoojana ja opintojen aikana olin kolmena kesänä töissä kaupungilla. Mutta nyt minulla on työ, johon tarvitaan koulutus ja jossa nimikkeeseeni ei kuulu sana "harjoittelija" eikä työsuhde ole määräaikainen.
Teen töitä osa-aikaisesti, eli 2-3 päivää viikossa. Tämä sopii minulle mainiosti, sillä opintoja on vielä jäljellä kuitenkin jonkun verran. Toimin projektiassistenttina, joten töiden määrään vaikuttaa pitkälti projektien määrä ja aikataulut. Tällä hetkellä töitä ja projekteja riittää hyvin, eikä ainakaan kevään aikana ole näkyvissä vähenemistä.
Töissä on mahtavaa. Saan todella seurata projektien kulkua ja organisaation toimintaa, ja antaa todellisen panokseni työhön. Työyhteisö on mukava ja olen ensimmäisestä päivästä alkaen tuntenut itseni tervetulleeksi.
On upeaa huomata osaavansa todella jotakin ja samalla ymmärtää olevansa ehdottomasti oikealla alalla. Mahtavaa!
sunnuntai 13. helmikuuta 2011
Suosituksia / helmikuu
Kuten tammikuussa lupailin, yritän kerätä kuukausittaisia suosityksia. Tämä on tietysti vähän hölmöä, koska päivitystiheyteni on muutenkin sitä pari kertaa kuussa -tasoa, eli suosituksia kertyy ihan suhteettoman paljon. Tosin ehkä tämän asian ymmärtäminen kannustaa kirjoittamaan useammin?
Eniveis, vuoden lyhin kuukausi sisältää kuitenkin monta laatuasiaa:
Hector
Taivaan lahja kotimaiselle musiikille! Heikki Harma on paitsi erittäin karismaattinen herra, niin myös uskomaton laulaja-lauluntekijä. Hector kuuluu myös niihin ensimmäisiin miehiin, joihin tunsin vetoa esiteini-iässä (muita mainittavia ainakin Tauno Palo ja Tauski).
En tiedä tarkemmin kulttuuripiirien suhtautumisesta asiaan, mutta ehdoton oma Hector-suosikkini on Varjot ja lakanat -levy vuodelta -88. Aijai.
American Idol (ja Idols)
Parina viime vuonna olen jättänyt molempien kilpailujen seuraamisen täysin väliin, mutta tänä vuonna palasin taas vanhan kiinnostuksen pariin. Erityisesti American Idol viehättää laajemman ja laadukkaamman tarjontansa ansiosta, vaikka ohjelmassa esitettävät kappaleet ovatkin usein sellaisia, joille en erityisemmin lämpeä.
Suomen Idolsissa on sama konseptin viehättävyys kuin amerikkalaisessakin, mutta lisäksi mukana on kappaleita, joita pystyy itsekin mölisemään mukana.
Jo Nesbø
Viime kesänä luin mökillä Jo Nesbøn Lepakkomiehen kun äidillä sattui olemaan se mukana. Kirja on ensimmäinen osa renttupoliisista Harry Holesta kertovaa sarjaa. Innostuin Harry Holesta ja Nesbøn kirjoitustyylistä sen verran, että kun marraskuun alussa matkustimme Istanbuliin, ostin kentältä sarjan toisen osan matkalukemiseksi. Sen jälkeen olenkin lukenut sarjaa jatkuvasti eteenpäin (tosin hitaalla tahdilla ja samalla muita kirjoja lukien), ja olen nyt aloittamassa sarjan viidettä kirjaa.
Mainitaan nyt vielä, että en siis muuten harrasta dekkarien lukemista muuten ollenkaan, poislukien Hercule Poirot'n ja Sherlock Holmesin.
Marlon Brando -elokuvat
YLE Teema aloitti viikko sitten Marlon Brando -elokuvien sarjan, josta on nähty nyt Miehet (1950) sekä Hurjapäät (1953). Tiedossa on vielä Alaston satama (1954) ja Vihan riivaama (1961). Helmikuun sunnuntai-illat kannattaa ehdottomasti viettää tv:n ääressä!
Eniveis, vuoden lyhin kuukausi sisältää kuitenkin monta laatuasiaa:
Hector
Taivaan lahja kotimaiselle musiikille! Heikki Harma on paitsi erittäin karismaattinen herra, niin myös uskomaton laulaja-lauluntekijä. Hector kuuluu myös niihin ensimmäisiin miehiin, joihin tunsin vetoa esiteini-iässä (muita mainittavia ainakin Tauno Palo ja Tauski).
En tiedä tarkemmin kulttuuripiirien suhtautumisesta asiaan, mutta ehdoton oma Hector-suosikkini on Varjot ja lakanat -levy vuodelta -88. Aijai.
American Idol (ja Idols)
Parina viime vuonna olen jättänyt molempien kilpailujen seuraamisen täysin väliin, mutta tänä vuonna palasin taas vanhan kiinnostuksen pariin. Erityisesti American Idol viehättää laajemman ja laadukkaamman tarjontansa ansiosta, vaikka ohjelmassa esitettävät kappaleet ovatkin usein sellaisia, joille en erityisemmin lämpeä.
Suomen Idolsissa on sama konseptin viehättävyys kuin amerikkalaisessakin, mutta lisäksi mukana on kappaleita, joita pystyy itsekin mölisemään mukana.
Jo Nesbø
Viime kesänä luin mökillä Jo Nesbøn Lepakkomiehen kun äidillä sattui olemaan se mukana. Kirja on ensimmäinen osa renttupoliisista Harry Holesta kertovaa sarjaa. Innostuin Harry Holesta ja Nesbøn kirjoitustyylistä sen verran, että kun marraskuun alussa matkustimme Istanbuliin, ostin kentältä sarjan toisen osan matkalukemiseksi. Sen jälkeen olenkin lukenut sarjaa jatkuvasti eteenpäin (tosin hitaalla tahdilla ja samalla muita kirjoja lukien), ja olen nyt aloittamassa sarjan viidettä kirjaa.
Mainitaan nyt vielä, että en siis muuten harrasta dekkarien lukemista muuten ollenkaan, poislukien Hercule Poirot'n ja Sherlock Holmesin.
Marlon Brando -elokuvat
YLE Teema aloitti viikko sitten Marlon Brando -elokuvien sarjan, josta on nähty nyt Miehet (1950) sekä Hurjapäät (1953). Tiedossa on vielä Alaston satama (1954) ja Vihan riivaama (1961). Helmikuun sunnuntai-illat kannattaa ehdottomasti viettää tv:n ääressä!
torstai 3. helmikuuta 2011
Pulu
Parvekkeella on koko aamun hengaillut kyyhky, jonka tarkempaa lajia pohdiskelin pitkään ja päädyin lopulta tutkimaan osoitetta http://www.lintukuva.fi/ lajin määrittämiseksi. Kuvista päätellen kyseessä on kuitenkin vain hieman erikoisen värinen kesykyyhky eli ystävämme pulu. Olin vähän pettynyt; äiti on kertonut, miten heidän pihallaan majailee sepelkyyhky, mikä on tietysti paljon siistimpää kuin parvekkeella kyyhöttävä pulu.
En oo erityisen kiinnostunut linnuista, ne on semipelottavia (ainakin varikset ja lokit) ja jotenkin likaisia. Viimeaikoina olen kuitenkin kiinnittänyt enemmän huomiota parvekkeella aikaansa viettäviin siivekkäisiin, eikä ne ehkä niin ikäviä otuksia olekaan, ainakaan turvallisesti lasin läpi tutkittuina.
Vaikka lintuja onkin ihan kiva kurkkia ikkunasta, niin kyllä silti paras asia linnuissa on se niiden mölinä. Sirkutus, uikutus, kujerrus ja muut ääntelyt ovat jotenkin kodikkaita ja muistuttavat luonnon elinvoimasta näin talvellakin. Tästäkin äiti olisi varmaan eri mieltä, niiden sepelkyyhkyt kun tapaavat pitää meteliään öisin ihan ikkunan vieressä, jolloin nukkuminen saattaa hieman hankaloitua.
En oo erityisen kiinnostunut linnuista, ne on semipelottavia (ainakin varikset ja lokit) ja jotenkin likaisia. Viimeaikoina olen kuitenkin kiinnittänyt enemmän huomiota parvekkeella aikaansa viettäviin siivekkäisiin, eikä ne ehkä niin ikäviä otuksia olekaan, ainakaan turvallisesti lasin läpi tutkittuina.
Vaikka lintuja onkin ihan kiva kurkkia ikkunasta, niin kyllä silti paras asia linnuissa on se niiden mölinä. Sirkutus, uikutus, kujerrus ja muut ääntelyt ovat jotenkin kodikkaita ja muistuttavat luonnon elinvoimasta näin talvellakin. Tästäkin äiti olisi varmaan eri mieltä, niiden sepelkyyhkyt kun tapaavat pitää meteliään öisin ihan ikkunan vieressä, jolloin nukkuminen saattaa hieman hankaloitua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)