Vuodenalkuangstit

No en nyt varsinaisesti angstaa, lopetin semmosen joskus 19-vuotiaana, mutta tähän vuodenalkuun liittyy eräs ikäväksi luokiteltava piirre: hammaslääkäri. Sinälläänhän hammaslääkäri on erittäin jees, kun saa purukaluston kuntoon, mutta kun otetaan huomioon se seikka, että siellä hammaslääkärissä täytyy myös käydä, niin koko homma kallistuu negatiivisen puolelle.

Koko hammaslääkärirumbahan alkoi kesällä, kun erään työpäivän ratoksi totesin yhden takahampaan lohjenneen. Ei sillai kivasti, että joku pieni pala kulmasta olisi irronnut, vaan sillai ikävästi, että puolet koko hampaasta putosi pois, ja ihan jo silmämääräisesti saattoi todeta, missä kunnossa hammas oli ollut. Saatuani sen hampaan hoidettua kehotti hammaslääkäri asettumaan puolen vuoden jonotukseen ennen kuin loppujenkin hampaiden käy samoin.

Marras-joulukuussa tulikin sitten kutsu ensimmäiselle tarkastukselle, jossa paitsi kartoitettiin tilanne niin myös hoidettiin yksi hammas kuntoon. Hammaslääkäri totesi silloin, että tässä meneekin sitten koko kevät kun koitetaan saada suu kuntoon. Siltä istumalta varattiin jo neljä (4) uutta aikaa, joista ensimmäinen on tänään ja loput kolme helmikuussa reilun viikon sisällä kaikki.

En sinällään pelkää hammaslääkäriä, etenkään nyt kun tunnen tämän lääkärin jo, mutta silti sinne meneminen tuntuu ikävältä. Suurin syy tälle on se, että joudun ravaamaan paikallisten koulujen yhteydessä olevissa hammashoitoloissa, vaikka lähin hoitola olisi tuttu ja turvallinen terveyskeskus. Vieraissa kouluissa liikkuminen on minulle tyypilliseen tapaan ahdistavaa ja hermostuttavaa. Aionkin varata tämänpäiväiseen matkaan puoli tuntia aikaa, vaikka matkaa on vain n. 1,5 km. Ehdinpähän sitten eksyä ja hermoilla hyvin.

Särkyjä

Tämä on taas niitä aamuja, kun heti herättyään tietää, että selkä tulee olemaan kipeä pitkään. Vaikka lähes joka aamu selkää särkee ainakin vähän, niin joskus on myös näitä infernaalisen säryn päiviä. Olen ollut 2,5h hereillä eikä särky ole hellittänyt ollenkaan. Normaalisti hyvässä ryhdissä istuminen on paras, mutta nyt edes se ei auta. Särkevä kohta on ristiselän paikkeilla jossain hyvin syvällä, eli sitä ei pysty hieromaan eikä mikään venytys tunnu ulottuvan sinne saakka. Siirtynen kohta makuuasentoon, joka yleensä on särkevälle selälle pahin, mutta tällä kertaa saattaisi ehkä jopa auttaa.

Ettei liian helpolla pääsisi, niin särkee myös alavatsaa. Tälle särylle tosin löytyy selityksiä niin hormonitasapainosta kuin kuukaudenajastakin, eli en ole kovinkaan huolissani. Särkyjen yhteisvaikutus tosin on sellainen, että särkylääkkeen nauttiminen on harkinnassa.

MUTTA koska joululoma on nyt alkanut, voidaan olettaa, ettei stressin ja kiireen aiheuttamia päänsärkyjä ainakaan ole tiedossa. Joululahjat on paketoitu, seuraavien päivien aktiviteetit ovat melkolailla selvillä ja aikaa on runsaasti rentoutumiseen, spontaanisuuteen ja perheen keskeiseen laatuaikaan.

Illalla suuntaan kansallisbalettiin ihailemaan Pähkinänsärkijää ja Hiirikuningasta!